Klo 11.15 irtauduttiin laiturista ilman ongelmia, vetoakseli pysyi kiinni ja maasähkökaapelikin oli ajoissa irroitettu. Tuulta oli S 3-5ms joten aukaistiin purjeet ja rauhallisessa n. 4 solmun vauhdissa yritettiin narrata illallistakin, mutta sehän luonnollisesti jäi saamatta.
Helsingholmia läheatyttäessä kyllästyttiin heikkoon tuuleen, otettiin purjeet sisään ja kone käynnistettiin, kun ensin oli tarkistettu vielä vetoakselin pulttien olevan kunnolla kiinni. Koneella puksuteltiin Gullkronan yli kohti Pensaria ja juuri ennen Pensaria Hannu väsäsi lounaaksi " saaristolais lehmän paskaa" fetasalaatin kera, joka muuten oli äärettömän hyvää.
Ruokaillessa edettiin isolla rauhalliseen tahtiin ja hetki päästiin purjeilla oikein kunnolla eteenpäin kunnes tuuli taas tyyntyi täysin Pensarin ohi tultuamme, joten loppu matka ajeltiin koneella Airistolle.
Airistolla, pienen satamapyörittelyn jälkee, kiinnityimme kyljelle uloimpaan laituriin. Matilda oli päätetty jättää viikoksi lepoon juuri Airistolle, joten parempaa paikkaa käytiin kyselemässä satamatoimistosta. Saimme järjestettyä hyvän paikan, jossa Matilda pysyy keleistä riippumatta ja onhan siellä satamapojat vahtimassa. Saamamme paikka oli varattu, mutta seuraavana aamuna ennen lähtöä siirrymme oikealle paikalle.
Tukahduttavan ilman ajamina nautimme virvokkeita Airiston lomakylän ravintolassa ja käytiin vielä toistamiseen ottamassa mittaa toisitamme minigolf radalla. Tällä kertaa sijoitukset olivat edellisestä illasta päinvastaiset, eli Harri voitti, Jussi toisena ja Hannu tällä kertaa viimeisenä.
Hikisen golf -kierroksen jälkeen Jussi kävi uimassa veneen perästä (merivesi +22 astetta). Virkistäytymisen jälkeen läksimme taas rannan ravintolaan nauttimaan aivan loistavat hampurilaiset ja muutavat virvoitusjuomat.
Ilta menikin veneellä istuksiessa ja lämmintä ja tyyntä iltaa ihmetellessä. Taivaanrannassa hiemän jo välähteli, eli ukkosta oli tulossa. Puolen yön aikaan satamaa lähestyi hiljalleen Espoolainen Bavaria, joka aikansa satama altaassa ihmeteltyään päätti tulla kylkikiinnitykseen Matildan perään. Kaikki ei mennyt kuitenkaan kuten elokuvissa, vaan ensin kippari ajoi veneen Matildan etupuolelle suoraan laituriin. Tähän emme ehtineet reagoida ja kippari totesi vain tyynesti:"en mä näin sitä ajatellut". Tämän jälkeen peruutus kylkikiinnitykseen onnistui jokseekin hyvin, tosin syy ihmeelliseen tohelointiin löytyi kyseisen "Espoolaisen Bavarian" kipparista joka oli selkeästi kännissä ja huomattavasti enemmän kuin kukaan meistä, vaikka koko ilta oli virvokkeita nautittu. Loppu hyvin kaikki hyvin, Bavariakin pääsi turvallisesti laituriin ja oli aika mennä nukkumaan.
Pian nukkumaanmenon jälkeen alkoi voimakas ukkonen joka tärisytti oikein kunnolla.
- Posted using BlogPress from my iPad
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti